~Fin~ (28.10.05-21.3.06)

"Loggaan Runeen. Huomaan seisovani pienessä Goblinien valtaamassa mökkirykelmässä, en muista miten oli päätynyt sinne, viikko oli ollut kiireinen, olin joutunut heräämään kuudelta aamulla joka päivä, joten runeilu oli jäänyt vähän vähemmälle. No onneksi viikonloppu sentään alkoi, melkein tauotonta pelittämistä luvassa. Mutta nyt takaisin itse peliin, tuli vähän harhailtua tosta aiheesta. Vaikka en muista miten päädyin kyseiseen paikkaan lähelle observatorya, tiedän kuitenkin tarkalleen missä olen, runessa ei löydy montaa paikkaa jossa en olisi koskaan käynytkään. Tiedän olevani Castle Wars arenan välittömässä läheisyydessä. Sieltä löytyy itse Castle Wars minigamen lisäksi pankin virkaa toimittava arkku. Kävelen sillan poikki areenan aulaan, ja laitan Greataxeni, Abyssal Whippini, Dharok Plateni, Dragon Platelegsini ja Dragon Sq Shieldini pankkiin."

Näistä sanoista alkoi blogini tarina, ja nämä seuraavat tulevat olemaan ne sanat, jotka sen tulevat viemään päätökseensä. Niin, kyllähän kaikki sen tiesivät, kun näitä juttuja alkoi ilmestyä yhä harvemmin ja harvemmin. Tämä on viimeinen kirjoitukseni, toistaiseksi. Eli toisinsanoen siirryn tauolle aina Kesäkuulle saakka. Mutta sitä ennen haluaisin sanoa vielä muutamat viimeiset sanani. No, kyllähän niitä on vähän enemmän kuin muutama, mutta varmaankin tajusitte ideani? Aloitin tämän blogin hetken mielijohteesta, ja kuten tuon tekstin laadusta näkee, alku ei ollut kovinkaan kummoinen. Kirjoitustyylini on muuttunut, sekä olen kasvanut leveleiltäni Runessa sekä tietenkin myös ihmisenä, ainakin luulisin niin. Taisin jo sanoa tämän kerran aikaisemmin? Minulle sanottiin, etten jaksaisi kuin vajaan kuukauden, mutta kehujen ansiosta jaksoin jatkaa aktiivista päivittelyä monta kuukautta. Mitä näiden kuukausien aikana on sitten tapahtunut?

No, aloitetaan leveleistä. Combat on noussut tasolta 114 tasolle 121, 122 ei ole muuten kovinkaan kaukana, eivätkä ole ne Maksimimeleetkään. Total on noussut 1350-1471, ja omaisuutenikin on melkeinpä kymmenkertaistunut. Niin, sen kokonaisarvo jääköön salaisuudeksi. Tämän blogin aikana olen myös liittynyt rakkaaseen klaaniini, Corruptioniin, ja olen seurannut sen nousua aina Top Kympin ulkopuolelta Top Vitoseen, ja tulen taistelemaan sen rinnalla viellä hamaan loppuun saakka. Jätin ennen niin rauhallisen Peliversumin, ja pystytin tietenkin myös Runeversumin, jonka ylläpitämiseen keskitän aikani kun tämä blogikin jää alta pois. Tietenkin myös jatkan nyyppäilyä RV:n kannulla. Runescape itse on muuttunut valtavasti, päivitys päivitykseltä se on muuttunut entistä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Kavereita olen saanut lukemattomat määrät, ja aikani Runen äärellä on kasvanut vähintään kuuteen tuntiin päivässä. Addiktio on kasvanut koko elämäni syöväksi helvetinkierteeksi, tämän blogin lopettamisen jälkeen siihen vasta sitä aikaa jääkiin. Eli paljon on tapahtunut, eikä tuossakaan ole mainittu kuin pieni osa kaikista niistä muutoksista.

Vielä kertausta lähiaikojen tapahtumista. Olen keskittynyt Runescapen monituisiin questeihin, onnistuin jopa tekemään Desert Treasuren kahdesti saman päivän aikana, sekä kaverilleni että itselleni. Eilen sain valmiiksi Recipe Of Disasterin, erään Runen suurimmista ja palkitsevimmista Questeistä, hommasin melkein 20 Quest Pointtia kahdessa päivässä, QP:ni on jopa 176. Culinaromancer sekä hänen kummalliset kätyrinsä osoittautuivat melko haastaviksi, mutta kuten Aavikon Aarteenkin kohdalla, tässäkin oppaat olivat liioitelleet questin haastavuutta. Barrows Glovejen ansiosta Whipistänikin löytyy 100+ Slash/Strenght, joten uusia Max hittejäkin on varmasti tulossa. Millaisiin tunnelmiin sitten lopetan seikkailuni tätä blogia kirjoitellessani? Haikeisiin mutta helpottuneisiin. Eipähän enää tarvitse tuntea syyllisyyttä epäaktiivisuudestani päivitysten kannalla, eikä tarvitse pinnistellä kirjoittaakseni mahdollisimman pitkiä ja sujuvia pätkiä. Jää enemmän aikaa elämälle, tietokoneella tai ilman. Odotan innollta tulevaisuutta, millainenkohan mahdan olla ensi kesänä, kun alan taas kirjoittelemaan tänne. Olenko jaksanut palvoa Ectofunctusta 123 Combatin eteen, kauanko minulla on ollut se 85 Slayer, saanko niitä Ruoskia useinkin, ja onko Totalini vihdoinkin 1500+? Entä miten menee muuten, tulenko koskaan millään tavalla fameksi, vai jäänkö tälläiseksi mitättömäksi wannabeeksi? No, kuten olen monesti sanonut, sen näkee sitten!

Näihin sanoihin se tarinani sitten päättyikin, toistaiseksi. Tätä blogia oli tolkuttoman hienoa päivitellä, tosin nyt on aika jatkaa eteenpäin uusia haasteita kohti! Muuten, tämä tarkoittaa vain etten minä enää päivittele tätä, mutta se ei tarkoita etteivätkö modit mitään tekisi, joten heille saa lähettää niitä kirjoituksianne jne. Kiitokset kaikille uskollisille lukijoille ja moderaattoreille, tavataan Runeversumissa! Loggaan Bloggerista.

Corruption Vs. Damage Incorporated Rematch

Niin, ketäpä ei tämä epäaktiivisuuteni wituttaisi enempää kuin minua itseäni? Tosin en aio tuhlata kallista aikaanne siitä pahoittelemiseen, vaan menen suoraan asiaan. Kertaisin taas hieman tapahtumia, aloittaen viime Lauantaista, joka tuntuu nykyään niin kumman kaukaiselta. Keräännyimme Edgevilleen, tällä lauseella niin monet näistä jutuista ovat alkaneet, ja tulevat alkavaan vielä vastaisuudessakin. Meitä on tasan kaksikymmentä, jokainen on varustettu Rune Fullien lisäksi joko Warrior- Tai Berserker Helmillä ja Dragon Scimitarilla tai Longswordilla. Super Setit, Hait ja Prayer Potionit invassa, Amulet Of Gloryt kaulassa. Yhdeksällätoista meistä on 120+ Combat! Keitä me sitten olemme? Corruptionin 20 parasta, jotka paikalle siis ehtivät, valmiina kohtaamaan Runescapen Historian mahtavin klaani. Niin, Damage Incorporatedhan hävisi meille edellisessä 20 Vs. 20-matsissamme, mutta tällä kertaa tilanne on toinen, DI on vihainen, ja tulee varmasti tuomaan oikean helvetinarmeijan vastaamme. Siitä huolimatta on yritettävä.

Tätä kirjoittaessani taistelun tapahtumat olivat vain harhainen muistikuva, joten en pysty kovinkaan tarkasti niitä kuvaamaan. Tapauksesta ei ole olemassa mitään kunnollista videotakaan, DI:n kuvaajakin kuoli kolmessa minuutissa. Sotapaikaksi oli jokatapauksessa valittu Red Dragon Islen Portin edusta. Seurasimme erästä merkkihenkilöämme, jo 120 Leveliksi kivunnutta Chopaa (Chopa234, ei muuten edes Legenda), aina Porteille asti, ohitimme DI:n porukan, harvoin sitä näkee noin monta tolkuttoman High Levelistä kerralla, pienin taisi olla 118, mutta suurin osa porukasta oli 123-126 levelisiä. No, ei meidän ja niiden välissä ole kuin muutama Melee ja Prayer lvl. Suuntaamme pohjoiselle kukkulalle, kytkemme Protect From Meleet päälle, molemmat puolet tulevat pitämään niitä päällä kuolemaan asti, kiitos Prayer Potionejen. Prayerin loppuminen merkitsee kuolemaan tämänkaltaisissa P2P-matseissa, sillä heti niiden lakattua saat maistaa Dragon Longien Speciaalejen Neljäkymppejä, sillä myös Str, Att ja Def prayereitä pidetään yleensä päällä taistelun aikana. Lähdemme juoksuun kohti DI:n joukkoja.

Tutut kuviot, tosin tällä kertaa kaaos on tavallista hallitumpi, minulla ei pahemmin ole kokemusta näistä P2p-taisteluista. Joudun lagin kuoriin, saan maistaa pari 30+ damaa, syön muutaman Sharkin, jään seisomaan ruudun verran taistelun ulkopuolelle, kunnes löydän oikean kohteen, ja saan Spesutettua siltä Prayerin pois vähäksi aikaa. Sen jälkeen tämä 124 Levelinen saa maistaa Corin tarjoamia 30+ damoja, ja kuolee. Juoksen loottaamaan erään kuolleen Corin jäsenen Sharkit, tässä vaiheessa omat 20 Sharkkiani olivat jo valuneet alas kurkkuani, yksi Prayer Pot oli juoo tyhjäksi, ja damaa tihkui joku välistä. Niillä Sharkeilla selviän jonkun aikaa, jatkan vastustajien hakkaamista, Dragon Scimitarin Specialeja silloin tällöin vedellen. Tilanne näyttää luonnollisesti aivan helvetin huonolta, tällä kertaa level-etu on DI:llä, ja taitaviahan ne luonnollisesti ovat, muutama 126 levelinenkin näyttää olevan mukana. Taistelu jatkuu, loottaan toisen invallisen Haikaloja, Kaksi Prayer pottia kulunut. Oho, kyllähän minä sittenkin muistin suurimman osan! Yhteensä söin varmaan vajaat 100 Sharkkia, kaikkeen sitä Runen hahmot joutuvatkaan henkensä edestä tekemään. Vai miten sinä söisit 100 parikymmenkiloista Haita kun sinua raadellaan verenpunaisilla sapeleilla? Tosin siihen en pystynyt minäkään, ja kuolen kun taistelusta on takana kaksi kolmasosaa. DI voitti, tietenkin, mutta oli suurin osa sen jäsenistä oli tuonut mukaansa kyseenalaisia Saradomin Brewejä, jotka antoivat heille epäreilun edun. Mutta turha sitä miettiä, pelkkä 20 vs. 20-matsihan se vain oli, vaikka se harmittikin vielä monta päivää. No, parhaalle ei ole häpeä hävitä!

No, se oli nyt se suuri lauantaini, sama päivänä myös SoG kusi Luminarylle. Niin, liityin SoGiin, pakkohan sitä oli, kiitos Maran. No, Sogista en kuitenkaan tule blogiini kirjoittamaan, sillä sehän on kuitenkin suomalainen klaani joka taistelee muita suomiklaaneja vastaan, enkä todellakaan halua näihin kuvioihin paskaa puhumalla sekaantua, niinkuin suurten ja kansainvälisten klaanien asioihin minulla on ikävä tapa sekaantua. No, mitä tahansa kunhan siitä saa hyvän jutun blogiin. Entäs sitten nämä muut viisi päivää? No, Slayasin kaiket päivät, vartti sitten sain viikon työstä palkaksi Slayer Levelin tasolle 76, enää 9 leveliä minun ja tavoitteeni välillä. Tässä kuussa on myös tulossa äärimmäisen mielenkiintoisia päivityksiä, tosin niinhän sillä Behind The Scenesillä on tapana antaa olettaa jokikinen kerta. Faladorin puiston Mutanttimyyrä sai jo kerran kohdata Ruoskani, tosin Wysonilta saamani perunan, sipulin ja pajun siemenet eivät oikein kannustaneet kohdata sitä mokomaa Myyrää uudestaan. Kanootit olivat luonnollisesti hetken huvi, tosin Returnaaminen saattaa onnistua niiden avulla astetta nopeammin. Zanariksen Uusia Slayermonstereita en ole vielä toistaiseksi kohdannut, mutta aikahan sen sitten näyttää. Muuta en sitten ole tähänmennessä tehnytkään, tosin ostinhan hiljattain Dharokin Haarniskan SuurKirveineen, minun iski katsos yllättäen massiiviste Damagejen kaipuu, ja nyt luulisi olevan täydelliset eväät Dharokkaukseen, onhan minulla sekä Strenght että Hitpoints Maksimeissaan. Olen myös pitkästä aikaa tyytyväinen combattiini, onhan minulla siihen satakaksikymmentäyksi hyvää syytä.

Slayer

Jo pitkän aikaa sitten otin tehtäväkseni Slayer Levelini kehittämisen tasolle 85, jotta voisin ruveta teurastamaan liki legendaarisia Abyssal Demoneita, Whippejä keräillen ja vähäistä omaisuuttani kartuttaen. Ja tämä päätös todellakin piti, enkä ole moneen viikkoon tehnyt mitään muuta kuin treenannut Slayeria päivästä päivään. Slayer on tuottanut minulle suurimman haasteeni Runessa, Attackkin ja Strenghtin hommaaminen maksimeihin ei ole mitään Slayer 85:n rinnalla. Slayer on hidasta, tylsää ja se perustuu pitkälti tuuriin, jota minulla ei ole koskaan ollut. Tosin lasken sen hyväksi onneksi, että olen jaksanut itse hommata skillini ja tavarani, eli jokainen on Runessa oman onnensa seppä, vaikka Runesmithing meni muodista jo kauan sitten. Slayer on omituinen skill, jonka kehittäminen perustuu kummallisten Slayer Masterien sinun tapettavaksesi määräämien erilaista ja joskus jopa eriskummallisten hirviöiden tappamiseen. Tyypillisiä tehtäviä ovat Fire Giantit, Dagannothit, Greater ja Lesser Demonit, Black Demonit, Bloodveldit ja muut varsinaiset Slayerviholliset, ja ne kirotut Metalliset Dragonit! Miksi Slayer Masterit sitten haluavat näitä hirviöitä kuolleiksi? En tiedä, mutta niin kauan kun niiden lahtaamisesta saa sitä expaa, en valita.

Mutta millaista tämä Slayerin kehittäminen sitten käytännössä on? Yhtä helvettiä tietenkin, mutta kerron pienen esimerkin tyypillisestä Slayerin kehitysputkesta. Guthanin keihäs uppoaa viimeiseen Black Demoniin, voitonmusiikki onnittelee minua 196 Black Demonin tappamisesta, tehtäväni on nyt ohi. Eli on aika suunnata hakemaan seuraavaa tehtävääni. Teleporttaan Ardougneen, josta suuntaan laivalla Brimhavenin kalastajakylään Karamjan rannikolla. Saan kyydin Shilo Villageen Hajedylta, joka ilmeisesti vetää sinut kärryillään halki viidakon vaarojen, kaikenmaailman köynnösten ja muiden esteiden ohi naurettavalla palkalla. Suuntaan mahtavimman Slayer Masterin, Duradelin, puheille. Nyt tulee se onni kuvioihin, sillä Slayer Master heittää hatusta sinulle jonkin tehtävän, ja Murphyn lain nojalla sieltä tulee aina se pahin mahdollinen paskatehtävä. Saan tehtäväkseni tappaa 166 Steel Dragonia, eli se pahin mahdollinen. Puolet tehtävistä on näitä erilaisia Dragoneja, joita ei pysty tekemään kuin helvetinmoisella kasalla Prayer tai Antifire Potineja. Vain harvat tekevät näitä karmeita tehtäviä, me muut menemme vaihtamaan ne Burthorpeen. Kerran minulle tuli Dragontask 21 kertaa peräkkäin, arvatkaa wituttiko, kun päivän aikana tuli vain muutama vaivainen expa Burthorper vaihtotehtävistä? Teleporttaan Games Necklacella Burthorpeen, ja suuntaan kohti huonointa Slayer Masteria, jonka antaman tehtävän voi tehdä nykyisen tehtävänsä tilalle. Muutenhan Slayeriin jäisi jumiin, jos sattuisit saamaan sellaisen tehtävän, jota et voi suorittaa! Burthorpen Slayer Master Turael antaa tehtäväkseni tappaa 41 Skeletonia. Teleporttaan Edgevilleen, jonka tyrmässä tapan nämä Skeletonit, jonka jälkeen suuntaan takaisin Shilo Villageen. Tällä kertaa onni on myötä, ja seen tehtäväkseni tappaa 181 Black Demonia, jotka ovat ehdottomasti suosikkejani. Guthanin haarniska päälle, keihäs käteen ja menoksi, suuntana Taverlyn Dungeon!

Tässä vaiheessa voisin kertoa eilisestä järkyttävästä kokemuksestani, joka johtui pelkästään minun evottamisestani. Olin matkalla tappamaan Bloodveldejä, tapani mukaan kävelin läpi Slayer Mansionin klikkaamalla minimapilla jokin kaukainen kohde ja katselemalla samaan aikaan muita sivuja, eli olin käytännössä Afk. Toisessa kerroksessa klikkasin väärään kohtaa, ja hahmoni lähti huomaamattani kävelemään kohti Aberrant Specterejä, Guthanin haarniska keihäineen repusssaan. Katselin jotain sivua, kunnes yhtäkkiä kuulin Aberrant Specterien hyökkäysäänet. Olin kävellyt suoraan niiden keskelle, ja ne laskivat kaikki taistelutaitoni tasolle 1, mukaanlukien Magicin ja Rangedin. Jouduin paniikkiin, Aberrantit iskevät minuun 14+ damoja tappavalla vaihdilla, syön Lobstereita minkä kerkeän, jos kuolen Guthanini ovat historiaa! En löytänyt uloskäyntiä mistään, paniikissa en erottanut suljettua ovea vapauteen, vaan juoksin yhä syvemmäs tähän helvettiin. Lopulta pääsin vapaaksi, jäljellä enää 2 Hipaa, kuolema oli äärimmäisen lähellä, lisäksi Statsini ovat kaikki aivan nollissa. En pysty edes teleporttaamaan pois, mutta ainakin pelastin arvokkaat armorini. Ostan Restore Potteja kiristyshintaan, ja jatkan Bloodveldien lahtaamista. Yllättäen kuulen taas Aberrantin kauhean ulvonnan, yksi sellainen on päässyt avoimesta ovesta suoraan kimppuuni! Kuolema on erittäin lähellä, sillä minulla oli Bloodveldien jäljiltä vain vajaat 50 hipaa jäljellä, ja nyt se saatanan Haiseva Kummitus taikoo niitäkin vähöjä pois. Tuurilla selviä taas, Statsini nollissa siltikin. Siihen lopetin Slayerin eiliseltä, kun kerran ylemmät voimat ovat kehittämisestä kanssani eri mieltä. Lähetän Jagexille kirjeen, jossa vaadin, etteivät Aberrantit saisi marssia omalta alueeltaan Bloodveldien puolelle tappamaan maksavia asiakkaita. Tänään tavoitteenani olisi saada Slayer nostettua tasolle 75, jolloin voisin tappaa Gargoileja ja tavoitteeseenikaan ei olisi kuin kymmenen leveliä. Jos sinua kiinnostaa hengenvaaralliset tilanteet, tylsät tunnit, ja epäreilu kohtelu on sinusta kivaa, suosittelen että alat kehittämään Slayeria!

Nyypät

Melkein jokaisessa kirjoituksessani on esiintynyt sana nyyppä, joten päätin ottaa nyypät käsittelyyn oikein ajan kanssa, ja kirjoittaa siitä mahdollisimman kattavan jutun. Eli analyysi nyypistä tai jotain, aion myös rikkoa ennätykseni nyyppä-sanan käytöstä, onnistunkohan? Edellinen juttuni oli täysin paska, joten pitää kai yrittää korjata tilanne tällä. Mutta mennäänpäs asiaan, ok? Aloitetaan ihan perusjutuista, eli mikä ihme on nyyppä? No, peruskäsitys nyypästä lienee: vasta aloittanut, osaamaton, toisia ahdisteleva ja huonostikäyttäytyvä kielitaidoton ja lapsellinen pelaaja. Oma käsitykseni asiasta on, että kuka tahansa voi olla nyyppä, ja että kukaan ei ole nyyppä jos osaa käyttäytyä asiallisesti. Miksi sitten on olemassa käsitys, että vaikka jokainen alle 60 levelinen on nyyppä? No, sillä useimmitenhan juuri nämä huonoleveliset ovat niitä, jotka huonosti käyttäytyvät. Otetaanpa esimerkki nyypästä: Tässä pari viikkoa sitten olin Kalphitejen Luolassa tappamassa Kalphite Guardianeja Dragon Fullit Ja Whip päälläni, hipani laskivat siihen viidenkymmenen pintaan, ja lähistöllä oleva 83 levelinen juoksi viereeni huutaen: "Cmon die plz gai noob!" Ilmaista Whippiä teki kai mieli, mutta tuskin se minusta homoseksuaalia nyyppää tekee?

Paras paikka spottailla nyyppiä on suunnata minkä tahansa ilmaisen serverin Varrockiin tai Lumbridgeen, tosin Lumbyn noobit harvoin puhelevat mitään, kunhan juoksevat ympyrää ja kuoleskelevat Goblineille. Kokeilin asiaa loggaamalla melkein täyden free servun Varrockin keskustaan. Välittömästi saan 4 Vaihtopyyntöä, muutama nyyppä alkaa seuraamaan, ja vajaat kymmenen nyyppää alkaa kertoa sitä tyypillisintä tarinaa: "I need free cash, I just died. Please!" Tosin tietenkin kirjoitusvirheillä jne. Montakohan kertaa olen tuonkin kuullut, olisin varmasti Runen rikkain jos saisin joka kerrasta 100k cashia. No, jos kerran muka kuolema pelottaa, niin laita ne kamat sieltä invasta pankkiin! Moniko on huomannut, että Lumbyn reunukset ovat täynnä kasoja, jotka sisältävät kuolleen nyypän luut, tulitikut, muutaman halon, parikymmentä kolikkoa, Pronssisen kirveen, puisen kilven, Pronssisen miekan, muutaman Shrimpin, luita ja Terrovalta saadut riimut. Lumbyn kulmilla sinulle myös tuputetaan noita samoja kamoja näiden nyyppien toivosta. Useimpia nyyppiä kiehtoo myös Wildun vaarat, ja sinne suunnataan melkein heti kun jotain haarniskoja ja jokin välttävä ase on saatu hankittua, useimmat kärräävät koko omaisuutensa sinne jostain kumman syystä. No, onneksi tämänkaltaiset nyypät kehittyvät paremmiksi tai lopettavat Runen kokonaan. Meidän kaikkien onneksi. Voi että näitä nykyajan nyyppiä, minä en ainakaan koskaan wittuillut kenellekään tai kinunut kamaa! No, kaikkihan jotain hölmöilevät nyyppinä, mutta en ainakaan muita pelaajia ahdistellut, enkä sen puoleen nykyäänkään, ehkä vähän nyyppiä ja muita sen sellaisia.

No, entäs nyyppien kielenkäyttö ja käytös yleensäkin? Harvat nyypät osaavat kirjoittaa englantia edes välttävästi, ja siksi käyttävät melkein kaikkia mahdollisia lyhenteitä, ja raiskaavat "lol"-sanaa maailman tappiin asti. Helvetti soikoon tuskin kaikki niin hauskaa on että kokoajan tarvitsee nauraa?! Miksi jokaisen lauseen lopussa pitää olla se lol, eikätkö Runen ihmiset muuta tee kuin nauravat päivät pitkät? "Just got back from school, gonna train some fletch lol" "I'll buy a rune full tomorrow lol" "I just found some free r00n from Edge lol" Noissakin lauseissa olisi aivan helvetisti kaikenlaisia kirjoitusvirheitä ja tolkuttomia lyhenteitä jne. Itse olen altistunut liialliselle kielenraiskaukselle Hollantilaisilla servuilla hengaillessani, tiedän, etten saisi sanoa tätä, mutta ne perkeleet eivät sitten vain osaa englantia, eivät sitten millään. Kun 102 levelinen Torag fulleissa kysyy "can you be me friend's list plz I r good guy", jokin on pielessä. Ja jos kuulen vielä yhdenkin "voor" sanan, joudun saatanamoiseen berserkkiin. No, forumeilta ja muilta olen oppinut, etteivät useimmat osaa englannin lisäksi edes omaa äidinkieltään, eli on pakko myöntää, koko netti on nyyppäytynyt!

Entäs sitten nämä nyyppiäkin pahemmat pelaajat, joita kutsut troublemakereiksi, eli nämä, jotka wittuilevat sinulle puhtaan kateuden tai muun vastavan vuoksi. Heitetään pari esimerkkiä. "Wow! Nice lvl, free stuff plz!" "Begging will never get you further in this game." "Y? (Wihaan tätä lyhennettä, varmaan vaikea kirjoittaa why?)" "What do mean by that why?" "Free stuff plz, I just got members and died!" "Sorry, but that's really not my problem at all." "Free stuff plz!" "No!" "Noob!" Kuulostaako hämärästi tutulta? Kenelläkään ei ole minkäänlaista velvoitetta jaella kamojaan pois vain koska sattuu olemaan hyvä tässä pelissä. Useimmat korkealeveliset pelaajat eivät pahemmin puhele, itse olen aina yrittänyt puhua kaikille, ainakin sen pakollisen "Hi"-jutun. Eniten vihaan lookereita, eli henkilöitä jotka etsivät sinut Scoreista ja ryhtyvät haukkumaan huonoimpia skillejäsi. Tästä esimerkkinä paria viikkoa aikaisemmin tapahtunut retkeni Duel Arenalle.

Siellä eräs 96 Levelinen pelaaja haastoi minut dueliin, hyväksyin sen tietenkin, sehän on sielläpäin ideana. Tämä taisteli Rangerina, minulla oli tietenkin peruskamani Drag Fullit niskassani. Sillä taisi olla joku 80+ Range, mutta voitin kuitenkin suhteellisen helposti hakkaamalla Whipillä 30+ damoja. Edellisestä duelista oli jäänyt jäljelle vähän strenaa. Taistelun jälkeen sama henkilö huutaa Arenan aulassa "Lol 120 lvl has 56 ranged!" Kuten minulla on tapana, haastoin tämän paskiaisen väittelyyn, vedoten siihen, että ei se sen range sitä pahemmin taistelussa auttanut. Tämä vastasi kertomalla, että voittaisi minut jos olisimme molemmat rangereita, ja että hänen kaverillaan on 99 Ranged. Miksi aina pitää vedota joihinkin kavereihin ja niiden skilleihin, tuskin ne kaverit kesken duelin apuun ilmestyy? Olen valinnut meleen kaikista kolmesta taistelutyypistä, eli miksi minun pitäisi taistella Rangerina, jos kerran olen meleessä hyvä? Joku toinen voi valita Rangen tai Magen, mutta ei sen nojalla saa ketään pakottaa taistelemaan samalla tavalla kuin itse! Eli tämä 96 levelinen oli nyyppä, ja vielä kusipää kaiken lisäksi.

Minkähänlaisia nyypät ovat tosielämässä? Melko säälittäviä tapauksia veikkaisin, kun pitää kasvattaa egoaan wittuilemalla muille pelaajille jossain nettipelissä. Melko säälittäviä tapauksia ne masteritkin varmaan, kun pitää käyttää korkeita tasojaan egonsa jatkeena. Kaksi näkökantaa. Ei helvetti, eihän noita voi vertailla keskenään, nehän ovat molemmat käytännössä yhtä pahoja. Mutta käytöksellään masterit ownaavat nyypät joka tapauksessa.
Oletan jokaista vastaantulijaa nyypäksi, eli mielestäni jokainen on nyyppä ennenkuin hänet todistetaan asialliseksi pelaajaksi. Tämän takia olen aika epäluuloinen addaamisissa ja muissa.
Yhteenvetona siis, kuka tahansa voi olla nyyppä, käytös ja asenne ratkaisevat siinä missä levelitkin, suurin syy wittuiluun on kateus, kaikilla on kivempaa jos kaikki käyttäytyvät asiallisesti, eikä turha whineeminen auta ketään. Näitä kaikkia ilmiöitä esiintyy parhaidenkin joukossa, esimerkiksi jokaisesta klaanista löytyy pelaajia, jotka heti tappion tultua alkavat keksimään tekosyitä, morkkaamaan voittajia ja etsiskelemään todiesteita huijaamisesta. Tarkoitan jokaista klaania, mikään klaani ei voi tästä sanoutua irti! Taisi muuten jäädä se nyyppäennätys rikkomatta, mutta ainakin tuli harvinaisen pitkä, ja vaikka itse sanonkin, hyvä kirjoitus. Eli totuus on tämä: Jotkut vain ovat toisia parempia jossain, niinhän se on tosielämässäkin, turha sitä ruveta sen enempää pohtimaan. Mutta silti voi pitää turpansa kiinni ja kunnioittaa niitä, jotka ovat kovan työn tuleksena sinua parempia.

Pitkästä Aikaa.

Kyllä, näit oikein, minäkin vaivauduin kirjoittelemaan jotakin. Anteeksi kaikille, jotka näitä päivityksiäni ovat odotelleet, niitähän ei ole tullut tältä suunnalta viikkoihin, veikkaisin. Suurimpia syitä tähän väliaikaiseen lopetukseeni oli se, että aina ei viitsisi kertoa kaikkia tekemisiään kaiken kansan kuultaviksi. Huutolootakin on parin kusipään takia toistaiseksi pois käytöstä. Tämän postauksen ideana lienee lähiaikojen tapahtumien kertaaminen pähkinänkuoressa. RuneVersumin pystytyskin on vienyt aivan tuhottomasti aikaa bloggaukselta, mutta ainakin se oli vaivan arvoinen, foorumit ovat kasvaneet ennätysvauhtia ja käyttäjäkuntakin on kasvanut, mutta lisää porukkaa tarvitaan kipeästi, jos isoksi boardiksi yritetään pyrkiä. Runescapessa on tapahtunut valtavasti muutoksia, kaipaamani Dragon 2h saapui, luonnollisesti se ja sitä droppaava omituinen Chaos Elemental olivat jonkinmoisia pettymyksiä, mutta ei sillä väliä ole, aseita ei ole koskaan liikaa. Grafiikkapäivitys taas oli suorastaan mahtava, Falador, Barbarian Village, Draynor Manor ja niiden lähimaastot ovat nousseet aivan uuteen ulottuvuuteen, erittäin onnistunut päivitys. Pari turhaa questia sinne tänne, Zanariksen muodonmuutos, joka sekin on onnistunut, ja uusi random tai kaksi.

Edellinen päiväkirjakirjoitukseni taisi olla silloin levutukseni aikaan, jonka jälkeen ryhdyin kehittämään Slayeria, kuten olin aikaisemmin luvannut. Sehän ei oikein onnistunut ilman asiaankuuluvia varusteita, niinpä marssin Faladoriin ja ostin itselleni Guthanin haarniskan ja keihään, ruoaton taisteleminen maistuu aina, vaikka korjailuihin onkin uponnut miljoona poikineen. Guthanit kahdessa päivässä paskaksi-periaatteella olen Slayeriani nostatellut lähinnä Zanariksen ja Shilo Villagen Taskeja tehden, kolmessa viikossa Slayer nousi levelistä 52 leveliin 71. Eli vielä on helvetin pitkä matka tavoitteeseeni, mutta pian olen ainakin kolmasosan työstäni tehnyt. Abyssal Demonit kutsuvat, ei mene kuin kuukausi tai kaksi niin saan upottaa keihääni niiden yllättävän pieniin ruumiisiin. Muuta en ole sitten tehnytkään, Slayeria nostatellut nolifen tapaan ja tietenkin Corruption puolesta taistellut, ei siinä sen enempää.

Corruptionin voittoputki on jatkunut katkaisemattomana aina Silent Assasinien ownaamisen jälkeen, eikä loppua ole ainakaan vielä näkyvissä. The Clanin järjestämä Clan Tournament III on saanut klaanimaailman liikkeelle, Cor on tähän mennessä voittanut kaikki ottelunsa, tosin itse en ole Levelrajan takia päässyt mukaan. Loppupäässä vastaamme saapuu Gladiatorz 100-126 levelisille tarkoitetussa sodassa, jossa ei ole minkäänlaista osallistumisrajaa, joten vastaamme saattaa tulla tyyliin 180 sotilasta. Tuurilla ja taidolla voimme voittaakin, vaikkei edellinen taistomme Gladzia vastaa kovin erikoisesti sujunutkaan. Vielä toistaiseksi kummempaa actionia ei ole kohdalleni osunut, eräästä erittäin suuresta tapauksesta jäin paitsi. Hiljattain Corruption voitti Damage Incorporatedin. No, kyseessä ei tietenkään ollut mikään täysvaltainen sota, vaan 20 Vs. 20 membereissä Dragon Longit aseina. Jostain kumman syystä meillä oli ylivoimaiset levut vastustajaamme nähden, joten voitto tuli melko helposti, ei sitä joka päivä parasta klaania voitakaan. DI:n 125 Levelinen, taisteluun osaa ottanut yksinvaltias, Brian (Ghjjf) Alias "4Head" väitti että huijasimme ja suostui revanssiin, tällä kertaa on tosi kyseessä. Tässä tulevassa matsissa myös minä tulen olemaan mukana, vihdoinkin jotain toimintaa! Tosin tilanne näyttää aika huonolta, Brian on vihainen eikä varmasti ota kuin 124+ Levelisiä rinnalleen tulevaan 20 Vs. 20 matsiin, kun meillä taas hädintuskin on 20 120 Levelistä. Mutta se nähdään sitten, eli Lauantaina. Hyvää päivänjatkoa, minä jatkan Guthanin keihään upottamista Black Demoneihin.

Corruption Vs. Silent Assasins Rematch

Torstaiyönä Corruption murskasi Silent Assasinit sodan merkeissä, mutta vastustajillamme on ilmeisesti vaikeaa hyväksyä tappiotaan, ovathan he sentään leveleiltään ylivertaisia. Heille huonoon ajankohtaan vedoten he pyysivät Korruptiolta revanssia, johon suostuimme, sillä Sa oli jaksanut flameta "huijaamisistamme" ja epäreiluista miesluvuista. No, toinen voitti viikon sisällä todistaa, että Cor on Sa:n yläpuolella. Tosin uskon, että seuraavasta sodastamme ei tule mitään läpihuutojuttua niinkuin siitä edellisestä. Taistelu käydään Lauantaina, taistelupaikaksi valittiin alua hieman itään Demonic Ruinsseilta. Jos joku juoksee sisälle raunioihin taistelun aikana, hänet erotetaan armotta, molemmat klaanit hyväksyivät tämän ehdon, lisäksi kuoleman jälkeen taisteluun palaaminen on kielletty saman rangaistuksen uhalla. Tällä kertaa olisi meidän vuoromme hyökätä, joka minusta ei ole läheskään niin hauskaa kuin se toinen vaihtoehto. No, turha sitä voivotella siirrytäänpä itse sotaan, tosin varoitan, etten nyt jaksa kirjoittaa kovinkaan pitkää juttua, kunhan kerron kylmästi mitä tapahtui, sillä sodilla on tapana toistaa itseään, ainakin kun sama klaani on vastassa.

Tällä kertaa on tosi kyseessä, tappio ei käy päinsä, ei mitenkään. Hiljaiset Assasiinit eivät mielestäni osaa mitään, tai jos osaavat, eivät sitä ainakaan edellisessä sodassa esille tuoneet. Sen sortin sähläystä se näytti olevan, näkeehän sen siltä videoltakin. Corruption kokoontuu jälleen kerran Edgevillen laitamilla, paikalle suvaitsee saapua vähäiset 110 miestä, tosin yksikään heistä ei ole juniori, joten ainakin voimaa löytyy, juniorit toimivat pk-retkillä käytännössä lihakilpinä. Sotaan oli kuitenkin vain kahden päivän valmistautumisaika, joten kovinkaan suurta taistelua ei ole tulossa tästäkään, mutta sodille tyypillinen kaaos on varmasti tulossa. Saa nähdä, millaisen helvetinlegioonan Sa on kerännyt kokoon, sillä heidän mukaansa tähän aikaa he saisivat nimensä veroisen armeijan mukaan taisteluun. Yllättäen minua alkaa pelottaa edessä oleva sota, ei pikseleiden, vaan maineemme tähden. Lähdemme marssimaan kohti sotapaikaa, mukanamme roikkuu valtava lössi nyyppiä, tosin olin sääntöjenvastaisesti kutsunut Satalevusen seuraamaan sotaa, saapahan vähän näkökulmaa tosimiesten taisteluista. Lähestymme taistelukenttään, lähdemme juoksuun kohti suuren ruumiin ympärille kerääntyneitä Assasiinejä, kaaos repii hiljaisuuden palasiksi ja taistelu alkaa.

Kovinkaan suurta joukkoa vastustajamme ei ollut saanut kokoon, vaikka niin olivatkin alkaneet olettaa, meillä on ainakin kymmenen miehen ylivoima, mutta riittääkö pelkkä taito ja ylivoima voittoon ylivertaisista leveleistä? Aluksi minulla on suurehkoja vaikeuksia löytää oikea kohde, sillä porukka on pakkautunut sohimaan liian pienelle alueelle. Kohta kuitenkin pääsen taisteluun mukaan. Tiukalta vaikuttaa, molemmat puolet spämmäävät tapettavien nimiä ahkerasti, jälleen kerran yksi vihollistemme johtajista juoksee pois sovituilta alueilta, mitä se kertoo klaanin tasosta jos johtajatkaan eivät osaa? Täytyy olla jotain ongelmia, jos johtamansa klaanin eteen ei voi yhdestä haarniskasta luopua? Tässä vaiheessa taistelu näytti jo melko huolestuttavalta, teen toisen tapponi, peläten Corruptionin häviötä. Minuutit kuluvat, mutta tilanne alkaa näyttää valoisammalta, mutta silloin eräs vihollinen keksii että erään 120 levelisen voisi tappaa oikein joukolla...

Pian 30+ miestä jouksee perässäni murha mielissään, kierrän ruumista yrittäen harhauttaa heitä, en tietenkään poistu sodan alueelta. Kaadun maahaan kuolleena, tein kuitenkin parhaani klaanini eteen, tein pari tappoa ja viivytin vihollista pysymällä hengissä monta minuuttia ankaran piletyksen alla. Tähän vaiheeseen ilmoitan, että viikon aikana Hp-levelini nousi tasolle 98, lisäksi olen kehittänyt vajaat 800k expaa Attackkiin, 600k Strenghtiin ja 500k Defenceen. Ylikehitys on kivaa, Controlled rulaa. Lumbridgessä useat vihollisemme itkevät, että muka huijasimme, sehän on perusreaktio jokaisen klaanipeelon kohdalla. Juoksen Edgevilleen vastaanottamaan voittajia, toki kuulun itsekin heihin, mutten selvinnyt sodasta elävänä, mutta mitä väliä sillä on, Corruption voitti Silent Assasinit jo toista kertaa saman viikon aikana! Sa:n johtaja onnitteli meitä todeten, että joku päivä olemme viellä Top Kolmosen klaaneja, siinä sitä tavoitetta kerrakseen, kunhan vain väkilukumme ja levelimme kasvavat, alkaa Damage Incorporatediakin pelottaa, ainakin melkein.

Corruption Vs. Silent Assasins

Anteeksi etten ole lähiaikoina kirjoitellut tänne paljon mitään, mutta aina ei vain löydy puolta tuntia aikaa, jolloin voisin tänne kirjoitella. Tässä poissaoloni aikana blogini sadas kirjoitus ilmestyi, kirjoittajana oli EoE The Mage. Mutta kuten jo otsikosta päättelitte, kyseessä on taas uusi sotajuttu, joista olen saanut pelkkää hyvää palautetta. Tämän johdosta pidänkin hieman taukoa päiväkirjatyylistäni, ja kirjoittelen pelkkiä sotajuttuja ja pohdiskelen Runescapen eri ilmiöitä, aina Nyypistä Taistelujärjestelmän epäreiluuteen. Mutta siirrytäänpäs Corruptionin edesottamuuksiin, jos sopii? Ainoa liittolaisemme, Divine Forces, päätti hylätä liittomme, eikä millään mahdollisimman hyvällä tavalla, ja tästä seurasi sanaharkkaa jäsentemme välillä. Tilanteelle oli vain yksi ratkaisu, Pyhiä Joukkoja pitää vähän kouluttaa kovemman kautta, joten kohtasimme toisemme suurella Pk-retkellä, taistelu päättyi luonnollisesti Korruption voittoon, ja välimme palasivat ennalleen, tosin liittomme on nyt virallisesti historiaa.

Tässä vaiheessa teen tunnustuksen, jonka suurin osa teistä lukijoista jo tiesikin. Eli kerron asiat yleensä Corruptionin kannalta hyvinkin puolueellisesti. Meitä on usein arvosteltu huonosta käytöksestämme ja epäkypsistä jutuistamme, lisäksi olemme saaneet hyvinkin huonon maineen flametuksesta ja muusta ikävästä. Mutta se ei estä meitä ownaamasta kaikkia meille wittuilevia klaaninkuvatuksia. Mutta nyt itse asiaan, Silent Assasins hyväksyi sotahaasteemme, tulemme kohtaamaan toisemme sodan merkeissä Members Gatella, yhden aikaan Torstaiyönä. Mutta valotan ensin vähän faktoja, Silent Assasins oli ennen oikea mahtiklaani, mutta jonkin aikaa sitten se hajosi kokonaan. Siihen kuului mm. legendaarinen suomalainen, TheHate. Mutta nyt SA on tullut takaisin, ja kuin tyhjästä sillä on komennossaan 150 miestä, Hp keskiarvo 94 ja Level keskiarvo 115, viittä suurempi kuin Corilla. Leveleitä siis löytyy, mutta miten käykään sodassa?

Kello on viittä vaille yksi, Perjantai on juuri alkanut. Corruption kävelee RobToKillin johtamana kohti Membereiden Porttia, legendaarista klaanien kohtaamispaikkaa. Montakohan sotaa sen edessä on käyty, montakohan miestä sen edessä on tapettu, montakohan Rune Settiä sen maaperään on vajonnut ikuisiksi ajoiksi? Kun puhutaan Klaanejen taisteluissa haihtuvista Rune Fulleista, puhutaan sadoista ellei tuhansista miljoonista kadonnutta Runea. Corruption on taas puolustamassa, josta henkilökohtaisesti pidän enemmän kuin hyökkäämisestä. Eli seisomme portin edessä laatikkomuodostelmassa, yhteistä vihollistamme odotellen. Tämä odotus on jokaisen sodan piinallisin hetki, koskaan ei tiedä milloin taistelun tuoma kaaos ottaa vallan. Odottelemme useita minuutteja, aika matelee, kädet hikoavat. Tämä taistelu on voitettava, voitimmehan me The Claninkin, miksemme me jotain Sa:Ta ownaisi? Yllättäen Hiljaisten Assasiinien armeijat ryntäävät kimppuumme, ja taistelu alkaa. Ajankohdasta ja juniorit kieltävästä säännöstä johtuen meillä on noin 90 miestä, suunnilleen saman verran kuin vastustajallamme.

Muodostamme samantien kolme suurta lynkkauskekoa, ja tapamme muutaman korkealevelisen vihollisen. Taistelu jakaantuu hetkessä pienempii kahakkoihin tälle pienelle alueelle, nämä hieman pienemmät sodat ovat toiminnallisempia kuin suurten lössien turpakäräjät, tosin ei 90 vs. 90 kovin pieni sota ole sekään. Heti alusta huomaan, että levelit eivät voita taitoja, Sa hääräilee ympäriinsä eikä saa kunnon kekoa muodostettua kuin pariin jäseneemme. Useimmat vain seisoskelevat ja hyökkäävät yksin jäseniämme kohtaan, eivätkö ne tajua, että sodat voitetaan tiimityöllä, sooloilijat kuolevat melkein välittömästi! Ihmeellistä, että Runessa on näinkin paljon syvyyttä, tosin klaanit kuuluvat oikeasti vain korkeatasoisille pelaajille, sillä muuten tämänkaltaisia taisteluita ei saataisi pystyyn juuri lainkaan. Tappoja ei minulle kerry, mutta yllättäen Sa:n Pk-Leader juoksee kauammas alueelta, minä ja muutama muu sotilas juoksemme hänen peräänsä Scimmyillä sohien, hetken kuluttua Chatbox julistaa, että olen selvästi tätä 122 levelistä parempi taistelija. Ihanan julmaa, tosin onhan minulla melko korkeat meleet 120 Leveliseksi. Yksi tappo, mutta vastapuolen johtajan surmaaminen ei voi koskaan olla pahitteeksi. Sota kesti noin 20 minuuttia, jonka aikana tapoimme kaikki Silent Assasinit viimeiseen mieheen asti! Siirryimme Edgevilleen juhlistamaan voittoamme, jo toinen peräkkäinen voitettu sota! Tähän loppuun vielä pakolliset kuvat ja video sodasta, en takaa että saaat ladattua sen, mutta ainahan voi yrittää!
Cor Vs Sa